Hey guys!
...the English version below...
Ajattelin näpytellä menemään tällä kertaa myös suomeksi. Ja sitten asiaan.
Oon asustellut nyt Berliinissä yhteensä kaksi vuotta. Yhtä soittoa puolitoista, kävin nimittäin välissä suorittamassa kouluni pikakelauksella loppuun Vaasassa. Ennen Berliiniä asuin puoli vuotta Barcelonassa ja sitä ennen puoli vuotta Brisbanessa Australiassa. Oon kuitenkin aina tiennyt, että palaan takaisin Suomeen. Nyt tilanne on vähän eri, kun ei minkään takia "tarvi" palata Suomeen. En tiedä satavarmasti, palaanko enää ikinä Suomeen. Jäätävä ajatus!
Aina välillä joku kysyy, että ikävöinko takaisin Suomeen ja haluanko palata sinne takaisin. No, viimeisimpään saitte jo vastauksen. En osaa sanoa muuta kuin että en ainakaan seuraavan parin vuoden sisällä ole suunnitellut palaavani. Suomessa on liian pimeä liian kauan! Kaikki rakkaimmat ystävät ja perhe on Suomessa, ja olisi ihanaa asua lähellä heitä. Sydän särkyy, kun ajattelenkin, ettei ihana Isla kummityttöni pian muista, kuka se Berliinin täti olikaan! Eli kai se on sanomattakin selvää on että ikävöin toki välillä Suomeen, ja yritänkin käydä kotona niin usein kuin mahdollista mussuttamassa ruisleipää. Tämä on kuitenkin erilaista ikävää kuin ennen asuessani ulkomailla. Se on pientä kateutta suomi-ystäville ja perheelle siitä, että he saavat edelleen seurata läheltä toistensa elämää ja viettää aikaa yhdessä, pelkoa siitä, että jotain kauheaa tapahtuu, enkä ole paikalla, huonoa omaatuntoa siitä, että en vain voinut tyytyä asumaan Suomessa ja tietämättömyyden tunne siitä, palaanko koskaan takaisin.
Oi keksikää jo teleportti!
So I decided to write in Finnish this time as well. I wanted to write few lines about homesickness.
I've lived now in Berlin altogether more than two years. One and a half years ago I did return to Finland for three months though to finish my studies as fast as I could to return back in Berlin. Before Berlin I lived half a year in Barcelona and before that half a year in Brisbane, Australia (everybody knows my fondness to places that start with B...). I always knew that I'd return back to Finland though. Now the situation is slightly different since I don't have any reason why I'd "have to" return. In fact, I'm not one hundred percent sure whether I'll ever go back. That's a weird thought!
Every now and then someone asks me if I miss home and if I'd like to go back. I kind of answered the latter one already. I can only say that I'm not planning to go back within the next two years. It's way too dark way too long back home! All my dearest friends and family live in Finland and I'd love to live close to them. My heart breaks if I even think that my lovely Isla-niece could forget who Berlin-auntie is! Without a doubt I miss home sometimes and I do try to visit whenever I can. This homesickness is a bit different than what I've experienced before when I've lived abroad. It is slight jealousy towards my Finnish friends and family members because they can be so involved in each others lives and spend time together, it is scary thoughts that something horrible might happen and I wont be there, it is bad conscience that I just could't settle for living in Finland and its the feeling of ignorance whether I'll ever return.
Can somebody invent a teleport already!
